keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Äitiydestä



Vaikka tuntuukin, että aika juoksee, päivät, viikot ja kuukaudet vilisevät ohitse kiireen kiristäessä hermoja ja univaje saa olon tuntumaan jyrän alle jääneeltä, sitä kuitenkin elää oman elämänsä parasta aikaa. Kaikki se kiire on meidän kolmen pienen lapsuus. Ja vaikka siitä kiireestä usein kirjoitan ja meillä on kalenterissa menoja, kyllä meillä pysähdytäänkin. Ei se kiire niillä lapsilla ole, vaan meillä aikuisilla on vähän kotitöiden kanssa ongelmia, kun unohdutaan lattialle meuhkaamaan ja lennättämään lapsia jalkojen päällä ilmassa, tai kilpailemaan siitä, kuka saa pallon pysymään kauiten pään päällä. Sitten kun lapset ovat nukahtaneet muistan, että ai niin, ne vaatteet on ollut päivän märkinä koneessa tai postia ei ole haettu päiväkausiin. Muun muassa. Olisi se kiva jos sukat ei tarttuisi kiinni lattiaan ja että tiskipöydällä ei olisi aina edellispäivän tiskejä. Joskus kuitenkin niin on, aika usein siis. Mutta elämä on silti niin hyvää.

Ne on nämä lapset, jotka tekevät elämästäni niin arvokkaan. Jokaisena aamuna saan herätä ja halailla heitä, nuuhkia ja pussata, kantaa sylissä, silittää. Kaikki muu kalpenee sen tunteen rinnalla. He ovat aarre, joksikin vain lainassa. Sillä tosi on, että he eivät ole minun. He ovat nyt luonani, mutta tulee hetki, että he lähtevät. Pyrin kohtelemaan heitä arvokkaasti ja rakastavasti, niin että he lähdettyään voivat ajatella minusta hyvää. Että he muistavat minun olleen läsnä ja kuunnelleen, nauraneen heidän kanssaan, rohkaisseen löytämään se ikioma elämänpolku, minne ikinä se kuljettaisikaan, kauas tai lähelle. Minun tehtäväni on olla nostamassa heitä elämiensä parrasvaloihin. Antaa eväät matkalle, uskallusta tehdä asiat toisin, kukin omalla tavallaan. Valaa varmuutta toistamalla: te pärjäätte hyvin.

Mutta vielä makoillaan kasana olkkarin lattialla ja leikitään lentsikkaa - onneksi vielä monta vuotta.


2 kommenttia:

  1. ❤ kaunis kirjoitus, on hienoa, että tänä päivänä voi ajatella / tehdä juurikin noin ��. Ajat ovat muuttuneet siinä suhteessa hyvään suuntaan, kunpa itsekin olisi osannut/voinut ❤ rakkaudella äitikkä

    VastaaPoista