keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Iittala rakkautta

Työkaverini Elin laittoin minulle viestillä kuvan Iittalan jälkiruokakulhoista ja kysyi haluaisinko minä ne vai veisikö hän ne loppikselle. Tietysti halusin! Minulla oli yksi tämän sarjan astia ennestään.

Seuraavana päivänä käväsin loppiksella ja siellä oli iso rivi kyseistä sarjaa. Ajattelin, että nyt oli Elinillä mennyt laskut sekaisin ja oli kuitenkin tuonut astiat loppikselle. Maksoin parinkympin (euron) verran n. kuudesta kulhosta.

Elin kuitenkin hätyytti hakemaan astioita hänen luotaan. Niinpä sain vielä toisen mokoman häneltä, vähän eri kokoa. Hän epäili kuitenkin loppislöytöjeni olleen häneltä peräisin, koska ei ollut käynyt kokonaan lastia läpi ennen pois lahjoittamista.

Ihan kiva kokoelma vanhaa Iittalaa. Pitää kohta ostaa toinen vitriinikaappi :)



torstai 23. kesäkuuta 2016

Keskikesän juhla Vesterålenissa





















Nyt aurinko on kääntynyt ja vähitellen päivät alkavat lyhetä. Meillä on vielä yöttömiä öitä kuukauden verran ja sitten alkaa öisin hämärtää. Tänä vuonna olimme mukana "kokkoilemassa" ja syömässä hotdoggeja kyläläisten kanssa venesatamassa. Tarjolla oli myös norjalaista "rømmegrøt", joka valmistetaan maidosta, kermaviilin tyyppisestä valmisteesta (rømme) ja vehnäjauhoista. Nämä ovat heidän "juhannusperinteensä". Huomenna normaali arkipäivä.

Sää oli mukavan lämpöinen useiden harmaiden päivien jälkeen. +13 ja tyyntä. Ihmiset olivat iloisia ja lapset leikkivät pitkin rantoja. Sigerfjord oli kuin pieni paratiisi eikä ollut vaikeaa tuntea oloaan onnelliseksi siellä kyläläisten joukossa.





maanantai 20. kesäkuuta 2016

Koulu loppui!







Yhdellä tytöllä oli ainakin ilo ylimmillään loppuviikosta. Viikko oli kiireinen ja jännittävä. Meealla oli esityksiä sekä kulttuurikoulun (vai pitäisikö suomentaa -opiston?) että koulun kevätjuhlissa, kenraalinharjoitukset ja päivänäytökset vielä päälle. Meea on tanssinut nyt kolme vuotta pienten ryhmässä ja siirtyy syksyllä jazz-tanssiryhmään. Viulunsoitossa on päästy hyvään alkuun ja halusi ehdottomasti jatkaa soittamista ensi syksynä.

Todistuksia ei Norjassa jaella lukukauden loputtua. Tapasimme luokanopettajan kanssa noin kuukausi sitten ja kävimme läpi Meean koetuloksia keskustelemalla. Lapsi on myös mukana keskustelussa ja voi itse sanoa, mikä tuntuu esimerkiksi vaikealta. Silloin voidaan yhdessä miettiä, miten voidaan parhaiten auttaa lasta sekä kotona että koulussa. Kaikkien kouluaineiden lisäksi puhutaan viihtyvyydestä, kavereista, kiusaamisesta sekä harrastuksista.

Lapset ovat jo lähteneet kesälomareissulle mummulle pohjoiseen. Mittari näyttää +8, on sumuista ja sateista. Mutta se ei taida lomalaisia juuri haitata!


keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Pohjois-Norjan luonto

Puhelin on valittanut jo aikansa muistin täyttymistä. Viimein sain aikaiseksi kytkettyä sen tietokoneeseen ja siirrettyä reilu tuhat kuvaräpsyä kovalevylle. Puhelin kiittää.

En ole pitkään aikaan päässyt liikkumaan luonnossa, mutta odotan syksyä kuin kuuta nousevaa. Jospa beibin kanssa pääsisi vaunulenkkien lisäksi myös vähän metsäpoluille ja kenties pääsen tekemään nopeita vuoriretkiä ihan yksin!

Lantion löysyyden vuoksi en ole liikkunut nyt pariin kuukauteen juuri ollenkaan. Rasitun jo rappusissa, vaikka nekin joudun kavuta hissun kissun. Kunto on siis päässyt aivan pohjamutiin, joten kestää aikansa päästä taas normaaliin olotilaan. Toivon, että lantiovaivat jäävät synnärille tai ainakin kaikkoavat muutamassa viikossa.

Fiilistelin puhelinkuvia tietokoneella ja halusin ne tänne blogiinkin muistiin.





















lauantai 11. kesäkuuta 2016

Vauvaa odottaen

Kun palaset elämässä alkoivat loksahdella paikoilleen, uskalsi vauvakuume nostaa päätään. Oli tunne, että perheeseen kuuluu nyt vauva.
Punnitsin kuitenkin, että mitä jos ei sittenkään. Mitä jos oltaisiin vain me, neljän jengi. Näinkin on hyvä. Mutta kymmenen vuoden päästä minun olessa neljäkymmentä saattaisi jo olla viime hetket käsillä, että lapset asuvat kotona. Se tuntui hyvin pelottavalta ajatukselta.
Vauvalle ja Niklakselle tulisi reilut viisi vuotta ikäeroa. Ajattelimme, että vauvan aika olisi nyt tai sitten ei olisi ollenkaan. Ja te tiedätte, miten kävi.



 



Vielä on edessä muutama kuukausi ennen kuin pikkuveli saapuu. 
Onnelliset vanhemmat ja sisarukset odottavat! 

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Nyt pyöräillään!


Eilen mun juniori opetteli pyöräilemään ilman apurattaita. Sitä ei ole liiemmin pyöräily kiinnostanut, eikä ole paljon apurattaillakaan ajanut. Meillä on vähän vaikea pyöräillä kun pihalla ei ole tilaa ja tie on vilkasliikenteinen. Ylätiellä voi ajaa, mutta pyörän joutuu melkein kantamaan sinne yhden tontin läpi. Mepsukalta tämä onnistuu jo hyvin.
Tilattiin sitten Niklakselle playstationiin uusia Avengers-hahmoja, mutta hän ei saanut avata pakettia, ennen kuin oli oppinut pyöräilemään. Johan alkoi pyöräilemään opettelu kiinnostaa, mutta joutui odottamaan pari päivää Aren ollessa Oslossa. Eilen viimein singahdettiin ruoan jälkeen ulos ja kesti ehkä kokonaiset 5 minuuttia ja niin onnistui pyöräily kuin vanhalta tekijältä. Kaverin ilme oli niin näkemisen arvoinen, säteili oikein kun siinä häntä kehuimme. Sitten oli jo kiire avaamaan palkintoa!






 Tänään sitten houkuttelin sitä pyöräilemään. Ei tullut kuulemma kuulonkaan, on niin lapsellista puuhaa! <3 <3