sunnuntai 9. helmikuuta 2014

¤ Punaviinihuuli ¤

Nyt ollaan takaisin "tosiarjessa", kun mies on töissä pitkiä päiviä ja olen itsekin palannut tekemään töitä joka päivä. Hyvä fiilis! Nyt on jo tosi valoista, kun ajelee töihin ja tulee kotiin. On upeita auringon nousuja ja laskuja juuri autoa ajaessa. Pitää kuitenkin pitää tiukasti katse tiessä! Oletteko te koskaan miettineet, että mitä jos tien poskessa pönöttää hirvi, miten sen huomaa? Itsellä on monesti ajatus ollut mielessä, kun tuntuu, että matka taittuu liiankin huomaamatta. No, työpaikkani on 50 kilometrin päässä kotoa ja tie on mutkaista sekä melko kapeaa. Henkilöautot mahtuu hyvin tulemaan vastakkain, mutta rekat joutuvat usein pysähdellä. Ajan yhden vuoren läpi, kierrän useamman ja ylitän viimeksi yhden. Hirvivaara tiellä on erittäin suuri. Olen nähnyt reilun vuoden aikana n. 20 hirveä/poroa. Ja kyllä ne on huomannut onneksi kauempaa, väsyneempi silmä on pikkulikkeen havainnut. Tälläinen "treenailu" lisää luottoa omaan huomiointikykyyn. Onneksi hirvi ei ole vielä juossut kurvissa vastaan: siinä voisi reagointiaika ottaa takkiin.

(Edit: pakko vielä jälkikäteen lisätä, että eihän sitä tosiaan tiedä, kuinka
monta eläintä sitä on jäänyt näkemättä! Kaamos aikana varmasti useampi!)





Perjantaina huomaa, että kotityöt ovat jääneet kiireessä vähemmälle. Mitenköhän sitä oppisi tekemään joka päivä vähän, että perjantaina ei tarvitsisi yötä myöten siivota. Tuntuu turhalle yrittää imuroida aiemmin viikolla ja jättää lattianpesu loppuviikolle, kun joutuu kuitenkin taas ensin imuroida. Ei pölyjäkään viitsi huiskutella toisina päivinä, kun tuntuu, että pitäisi saada siistiä kerralla. Vinkkejä otetaan vastaan!

Lauantaina heräsin punaviinihuuliin ja hönttöön oloon, jonka sain aikaan lasillisella punkkua siivousurakan päätteeksi. Se karkoitettiin Meean kanssa pikku kauppareissulla. Mies kokkasi lasangea meille ja siskonsa perheelle. Jälkkäriksi saatiin kälyn leipomia solbolleja, heh, aurinkopullia. Onhan tuo möllykkä juhlimisen arvoinen asia!




Tänään on äitienpäivä ja olemme syöneet kakkua! Nyt keittiöstä kantautuu hyvän ruoan tuoksu. Uuteen viikkoon on kerätty voimia ja mielissä kutkuttelee jo lähestyvä Suomen loma. Kun kävin eilen iltasella ulkona, niin vastaan tuli ihan Suomen tuoksu. En tiedä mikä se oli, mutta piti sulkea silmät ja vetää keuhkot täyteen ilmaa.


2 kommenttia:

  1. Ihanat pörröpäät :) Teiltä Suomeen on onneksi lyhyt matka. Mä odotten että 3,5kk päästä vihdoin päästään käymään ja saadaankin nauttia kaikesta siitä puolitoista kuukautta :)

    VastaaPoista
  2. Lyhyt matka? Maantieteellisesti joo, mutta matkustamiseen menee kuitenkin 16-17h suunta. Täältä ei ole mitään kulkuyhteyksiä... Sama aika menee, valitaan sitten lentokoneella 3 vaihdolla (+ henkilöautolla 6 tuntia Norjassa ja 2h Suomessa) tai henkilöautolla koko matka. Totuus on, että koneella ei meidän porukan ole varaa matkustaa. Sillä hinnalla olisi monta viikkoa etelän lämmössä. Henkilöautolla hinta jää onneksi kohtuulliseksi... :) Onpas ihanaa, kun teilläkin on suunnitelmissa Suomen reissu, mitä odottaa :)

    VastaaPoista