torstai 26. joulukuuta 2013

¤ Jouluperinteet ja aatto ¤

Kiireisen joulukuun pysäytti jouluaatto. Se jännitystä tihkuva päivä, meidän perheen ensimmäinen koti-Joulu. Vaikka Norjan ja Suomen maantieteellinen etäisyys ei ole suuri, on jouluperinteissä suuria eroja. Me yritimme löytää tänä Jouluna yhteisen sävelen, joka yhdistäisi perinteet -- kädenvääntöä ei voinut välttää. Pakkaa sekoitti vielä kaupunkiin saapuneet sukulaiset, jotka halusivat kertoa ja osoittaa, miten Joulua vietetään. 

Aaton vastaisena yönä laitoimme kinkun uuniin (ei Norjan jouluruokaa), ripustimme joulusukat sängyn vierelle ja täytimme joulukuusen aluksen paketeilla. Kinkku vei unemme, kun emme tohtineet nukkua, jos vaikka se yhtäkkiä päästäisi rasvaa litra tolkulla. :) Lapset onneksi nukkuivat myöhään ja herätys oli riemullinen. Ihana kinkun tuoksu ja pukki oli käynyt tuomassa sukkaan paketin -- ja monen monta kuusen alle. 


Aamupalaksi söimme itsetehtyä leipää moninaisilla leivänpäällisillä, kera suklaasta keitetyn kaakaon ja kermavaahdon (mieheni jouluperinne). Saimme pian tiedon, että pukki tulisi käymään: oli osa paketeista jäänyt rekeen. Pyjamissa otimme vastaan pukin, jolla oli kullekin lapselle kolme pakettia. Ne sai Suomen tyyliin repiä heti auki, kun kuusen alla olevat paketit odottivat iltaa.


Yritimme torkahtaa vähän, mutta uni ei oikein tullut kellekkään. Oli aika käydä suihkussa ja laittautua, ennen jouluaaton päivällistä, suomalaista ruokaa. Katoimme pöydän kauniiksi ja nautimme juhlavasta ruoasta... Perheen pienin halusi kuitenkin mököttää pöydän alla. Siivosimme pian ruokailun jälkeen keittiön ja laitoin kahvin porisemaan. Lapsille (ja miehelle) korkattiin norjalaiset joululimpparit ja olkkarin pöytä katettiin 7 sortilla itse (miehen) leipomilla norjalaisilla pikkuleivillä sekä joulukonvehteilla. Oli aika jakaa kuusen alta lahjat. Norjassa ainoastaan se aamuinen sukassa oleva paketti on pukilta itseltään tai jollakin on myös kuusen alla paketti pukilta. Muissa paketeissa on selvästi sukulaisen nimi, jolta paketti on ja se luetaan ääneen ennen lahjan avaamista. Tästä poiketen, meidän kaikki kuusen alla olleet lahjat olivat myös itse joulupukilta. Meea osaa jo lukea, mutta se ei onneksi jaksanut vielä kiinnostaa niin paljon, että olisi ehtinyt sitä tekemään. 


Tarkoitus oli nauttia jouluherkuista lahjojen avaamisen ohella, mutta lapset pitivät hyvin kiireisinä lahjojen avaamisprosessissa-- vanhemmat kuitenkin halusivat pysyä kärryillä lahjojen alkuperän suhteen. Pakettien aukaisun ja pienen siistinnän jälkeen keskityttiin sitten herkuttelemaan ja avaamaan meidän vanhempien paketteja. 






Oli oikein ihana aatto. Mun ja miehen mielestä tietysti parhaanlainen, kun sai toteuttaa joulun taian omille lapsilleen perinteitä yhdistäen ja siinä onnistuen <3 Tänä vuonna näin!

2 kommenttia:

  1. Teillähän on ollut niin tunnelmallisen näköistä ja kuvista kyllä välittyy ihana, lämmin yhdessäolo, oikein joulufiilis, joten olette joulussa onnistuneet:) t. äiti

    VastaaPoista