maanantai 30. joulukuuta 2013

¤ Kohti uutta vuotta ¤

Vuosi alkaa lähestyä päätöstään. Maaliskuussa tulee kaksi vuotta siitä, kun pakkasimme kamat rekkaan ja otimme suunnaksi tämän Norjan Sortlandin. Tosin, vasta kesällä joitakin kuukausia myöhemmin saimme asunnon ja väliajan asuin lasten kanssa Suomessa vanhemmillani. Olen pohtinut paljon sitä, että viihdynkö täällä vai en. En vieläkään ole varma ja pitääkin tietoisesti yrittää olla pohtimatta asiaa. Elämä on kuitenkin asettunut urilleen ja tiedän, että vielä on parempaa luvassa, mitä tutummaksi ihmisten kanssa pääsee. Kuitenkin uusi vuosi tuo taas mukanaan paljon epävarmuutta ja samalla mahdollisuuksia. Mies kun pitäisi saada työelämään takaisin ja kuka tässä vaiheessa tietää, mitä työtä ja missä se tulee olemaan.

Haluaisin mielelläni kuulla muilta norjansuomalaisilta ja ulkosuomalaisilta, miten he ovat Joulunpyhät viettäneet. Onko jouluperinteet norjalaistunut? Mitä odotatte uudelta vuodelta?

Joululahjaksi sain kauan toivomani reinot, valkoruskeat. Nyt on joka jalkaan tässä taloudessa kunnon jalkine :)


Yksi ihana lahja Suomesta oli myös peilitaulu: Koti on siellä missä sydän on.
Tuo maalaus on muuten Niklaksen hoidossa tekemä joululahja meille vanhemmille.
Aivan ihana, varmaan saanut vähän apua :)



HYVÄÄ UUTTA VUOTTA TUTUT JA TUNTEMATTOMAT <3

Ja mitä nöyrin kiitos kaikista ihanista joululahjoista!

torstai 26. joulukuuta 2013

¤ Jouluperinteet ja aatto ¤

Kiireisen joulukuun pysäytti jouluaatto. Se jännitystä tihkuva päivä, meidän perheen ensimmäinen koti-Joulu. Vaikka Norjan ja Suomen maantieteellinen etäisyys ei ole suuri, on jouluperinteissä suuria eroja. Me yritimme löytää tänä Jouluna yhteisen sävelen, joka yhdistäisi perinteet -- kädenvääntöä ei voinut välttää. Pakkaa sekoitti vielä kaupunkiin saapuneet sukulaiset, jotka halusivat kertoa ja osoittaa, miten Joulua vietetään. 

Aaton vastaisena yönä laitoimme kinkun uuniin (ei Norjan jouluruokaa), ripustimme joulusukat sängyn vierelle ja täytimme joulukuusen aluksen paketeilla. Kinkku vei unemme, kun emme tohtineet nukkua, jos vaikka se yhtäkkiä päästäisi rasvaa litra tolkulla. :) Lapset onneksi nukkuivat myöhään ja herätys oli riemullinen. Ihana kinkun tuoksu ja pukki oli käynyt tuomassa sukkaan paketin -- ja monen monta kuusen alle. 


Aamupalaksi söimme itsetehtyä leipää moninaisilla leivänpäällisillä, kera suklaasta keitetyn kaakaon ja kermavaahdon (mieheni jouluperinne). Saimme pian tiedon, että pukki tulisi käymään: oli osa paketeista jäänyt rekeen. Pyjamissa otimme vastaan pukin, jolla oli kullekin lapselle kolme pakettia. Ne sai Suomen tyyliin repiä heti auki, kun kuusen alla olevat paketit odottivat iltaa.


Yritimme torkahtaa vähän, mutta uni ei oikein tullut kellekkään. Oli aika käydä suihkussa ja laittautua, ennen jouluaaton päivällistä, suomalaista ruokaa. Katoimme pöydän kauniiksi ja nautimme juhlavasta ruoasta... Perheen pienin halusi kuitenkin mököttää pöydän alla. Siivosimme pian ruokailun jälkeen keittiön ja laitoin kahvin porisemaan. Lapsille (ja miehelle) korkattiin norjalaiset joululimpparit ja olkkarin pöytä katettiin 7 sortilla itse (miehen) leipomilla norjalaisilla pikkuleivillä sekä joulukonvehteilla. Oli aika jakaa kuusen alta lahjat. Norjassa ainoastaan se aamuinen sukassa oleva paketti on pukilta itseltään tai jollakin on myös kuusen alla paketti pukilta. Muissa paketeissa on selvästi sukulaisen nimi, jolta paketti on ja se luetaan ääneen ennen lahjan avaamista. Tästä poiketen, meidän kaikki kuusen alla olleet lahjat olivat myös itse joulupukilta. Meea osaa jo lukea, mutta se ei onneksi jaksanut vielä kiinnostaa niin paljon, että olisi ehtinyt sitä tekemään. 


Tarkoitus oli nauttia jouluherkuista lahjojen avaamisen ohella, mutta lapset pitivät hyvin kiireisinä lahjojen avaamisprosessissa-- vanhemmat kuitenkin halusivat pysyä kärryillä lahjojen alkuperän suhteen. Pakettien aukaisun ja pienen siistinnän jälkeen keskityttiin sitten herkuttelemaan ja avaamaan meidän vanhempien paketteja. 






Oli oikein ihana aatto. Mun ja miehen mielestä tietysti parhaanlainen, kun sai toteuttaa joulun taian omille lapsilleen perinteitä yhdistäen ja siinä onnistuen <3 Tänä vuonna näin!

torstai 19. joulukuuta 2013

¤ Mepsukan huone ¤

Tuleeko jollain blogimaailman joulu korvista? Ei hätää, en postaa siitä tänään. Ajattelin näyttää kuvia Meean huoneesta, ennen kuin siellä vaihtuu vähän värit... niin, no sitä joulua... :)







Tämmöinen vinttikammari hänellä. Kuulemma paras huone koskaan :) Sitä on niin mukava lapselle laittaa, kun innostuvat ihan pienestäkin ja ovat sitten niin tyytyväisiä. Tästä huoneesta on paras tsiikailla tuota merta, jos näkyy delfiinejä. Nyt on sillikausi ollut ja silloin niitä on saattanut näkyä, mutta ei sitten viime talven ole näkynyt :( Kiikarit pitäisi hommata joka ikkunalle!


Äiti, isi ja sisko oli viime viikon täällä. Oli ihanaa.... Juhlittiin Meeaa, kun se täytti viisi. <3

torstai 5. joulukuuta 2013

¤ Joulun lapset ¤

Sinä lauantaina heräsimme myrskyn jälkeisen yön jälkeen valkoiseen maahan ja muutamaan plussa-asteeseen. Tuli kiire... Jäi aamukahvi juomatta kun kirmasin ullakolle etsimään jotain rekvisiitaksi kelpaavaa: nyt eikä kohta otetaan ne joulukorttikuvat ulkona! Päivän valoa ei ole paljon ja lumi saletisti poissa seuraavana päivänä! Tunti heräämisestä ja istuin jo lataamassa kuvia koneelle. Tässä muutama kuva...


Kaikille emme korttia tänä vuonna lähettäneet, joille olisimme toivoneet,
joten toivon, että nämä kuvat välittävät meiltä 
hyvän joulun toivotuksen suurimmalle osalle tuttuja ja ystäviä.


 Tänä Jouluna emme edes ostaneet lahjoja läheisillemme lapsia lukuunottamatta.
Lapset ovat tärkeimmät, eikö niin? Voi tuota heidän Joulun odotuksen riemuaan... Sen
tallennan sydämeeni ja syvälle. Mun rakkaat pikku tonttuset!



Oikein tunnelmallista joulukuuta ja Joulun odotusta.