torstai 20. lokakuuta 2011

Perhe

Pienet kädet sieppaavat kaulaan kiinni.
Puristavat lujasti ja tietävästi.
"Äiti, minulla oli ikävä".
Iloinen jokellus valloittaa huoneen,
tuikkivat silmät tuijottavat tulijaa.
"Äiti, ota minutkin syliin."
Rauhallinen sipaisu niskalleni,
kosteat huulet suutelevat.
"Rakas olet viimein kotona."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti