perjantai 30. syyskuuta 2011

Elämän pienet ilot

Mies on ollut vasta alle viikon pois kotoa, mutta tuntuu jostain syystä, että aikaa olisi mennyt paljon kauemmin. "Yksin" ollessani nautin eniten siitä, että saan kuskata tavaroita rauhassa paikasta toiseen ja miettiä, mihin jokin pikku juttu sopisi parhaiten tai mallata verhoja useaan otteeseen ilman huomauttelua... Olen siinä ihan toivoton ja tekisin sitä päivät pitkät. Aika hassua, sillä sanotaanko kolme neljä vuotta takaperin, en välittänyt tuon vähääkään tekstiileistä tai sisustuksesta. Äitini saattoi kysyä, mitä pidin hänen uusista verhoista ja en ollut kiinnittänyt mitään huomiota vanhoihinkaan. Sanoin, että ei niitä kannata vaihdella, ei kukaan tule huomaamaan. :)

Nyt on toinen ääni kellossa...

Sain ruokailutilan tunnelman aivan toisenlaiseksi parilla yksinkertaisella muutoksella: vaihdoin laskosverhon ja maton uusiin, ripustin taulun seinälle. Maalasin myös ruokailuryhmän tuolit.


Oven laskosverho kirppikseltä
Matto huuto.net


Taulu made by Äiti 1978


Tänään oli ihana päivä kaiketi.
Jotenkin täynnä perjantai-fiilistä.
Tiättekö?

Perjantai-illan hauskat kotivideot

Karkkipäivä

Hauskaa viikonloppua!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Kotona

Tässä muuten maisemakuvia Suomen Pellosta kotiintulomatkalla Norjasta.




Ei hullumman näköistä Suomenkaan puolella vai mitä?


Norjassa meni "loppuun asti" mukavasti ja oli äärettömän haikeaa lähteä pois sieltä. Kuitenkin omaan kotiin oli aivan mahtavaa tulla ja huomasin, kuinka pidän kaikesta siitä, mitä omistan ja siitä, miltä meidän koti näyttää. Tiedän kuitenkin, että voin tehdä kotini Norjaan ja nauttia siellä olostani.

Mieheni mummulla, jolla olimme muutaman yön Senja-saarella, on todella hyvä maku pienten kauniiden tavaroiden suhteen sisustuksessa. Kynttilät olivat aseteltu kauniisti hopeiselle vadille. Tässä muutama kuva tunnelmasta, jossa nautimme iltakaffit olohuoneessa.



Minä imetin lastani joka ainoassa kuvassa, jotka minusta on matkalta otettu...



Nyt olemme olleet viikon verran kotona ja mieheni on jo lähtenyt takaisin Norjaan.
Tämä yksin oleminen lasten kanssa tuntuu aina vain vaikeammalta ja vaikeammalta...
Ainakin näin superhuonosti nukutun yön jälkeen.
Toivottavasti huomenna mieli on jälleen kevyempi.


(PS: Poitsun lonkkakontrolli oli eilen keskussairaalassa. Lonkat kuvattiin ja röntgenkuvissa näyttävät normaaleilta, symmetrisiltä. Oikein hyvät jalat on kaverilla!)

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Talohaaveita


Olemme katselleet taloja alueelta. Haaveilleet, rakentaneet unelmia, pilvilinnoja. Välillä huomaamme olevamme tosissamme, välillä vähemmän tosissamme. Unelmat ja yhteiset haaveet tekevät meidät onnellisiksi - tulisi niistä totta taikka ei.

Sigerfjord näyttää meille paikalta, jonne haluaisimme täällä Sortlandissa asettua. Se on asuinalue, josta on upeat näköalat merelle. Siellä on oma pieni päiväkoti ja koulu. Siinä paikassa on jokin viehätys ja voima... Mieheni työmatka sieltä tulisi olemaan noin 13km ja minun (mikäli työllistyisin terveyskeskukseen) parikymmentä kilometriä, kuitenkin ihan päinvastaisiin suuntiin.

Haluan jakaa teidän kanssa talot, joista olemme haaveilleet kyseisellä alueella. Muistakaa, enemmän ja vähemmän tosissaan.Talot ovat www.finn.no -sivustolla. Linkit "otsikoissa".


182 m2 (6mh!)

Fasade
Talon näyttäisi paremmalta valkoisena, reunapaneelit tummanharmaana
Stue
Iso avara olohuone
Platting bak boligen.
Takapihan grillipaikka, rajoittuu metsään
Super "lekeplass" for barna bak huset.
Lasten seikkailuille

Kjøkken
Siisti keittiö
Beliggenhet
Sijainti

196m2 (3mh)
Langbakkveien 130
Täytyy sanoa, että luonnossa ei ollut aivan näin hyvännäköinen, tiedä sitten miksi
Flott bad i 1.etg
Hieno kylpyhuone 1
Bar i underetasje
Alakerta
Sett fra hagen
Takapiha
Nydelig bad i u.etg
Alakerran kylpy



Uusin talo
176m2 (5mh)



Sigerfjordveien 435
Upea ulkoasu

Slik ørna ser det
Upea sijainti
Spisestue sett fra stua
Sisustus ei tyypeillä ole kohillaan, mutta pitää ajatella ilman kaikkea tavaraa

Stort badekar
Poreamme ja saunakin löytyy

Stort soverom med terrasse utenfor
Ihana iso makuuhuone


tiistai 13. syyskuuta 2011

Tälläistä tänään

Täällä "ulkomailla" oppii auton ajamisesta monia asioita... Oppii voittamaan pelkonsa ajaa kapeaa, mutkaista tietä vuoristossa... Hahmottamaan, kuinka paljon autoa voi ohjata tiellä oikealle, ilman ettei luisu pientareelta tai osu kaiteeseen... Olemaan painamatta jarruja pohjaan, kun ajaa pimeään tunneliin... Ja että onnistumisesta tulee hyvä mieli! Heja Norge!

Parasta on, että saadaan olla yhdessä täällä perheenä







Kävin tänään kaupungilla ja on kyllä ihan parhaat kaupat täällä. Sisustamissälää huokui pikkuputiikeista, kauniit esillepanot ja ihan erilaista kuin Suomessa. Vaatekauppojen näyteikkunoista olisin monet vaatekerrat ostanut... mutta nyt ei shoppailuun ollut varaa. Keskustassa on kaksi isompaa ostoskeskusta, kjøpesenter, joista isompaan voi tutustua täällä. Kohdasta "butikker" näkee, mitä kauppoja löytyy. Harmi, kun en ottanut kameraa mukaan kaupunkiin. Ajattelin, että kuvaaminen olisi vähän haasteellista poitsu rintarepussa ja Mepsukka toisessa kädessä. Niin se olisi tainnut ollakin isolla kamerallani. Pitäisi olla pieni pokkari tälläisiä tilanteita varten aina laukussa.

Haaparannassa on ihana se kenkäkauppa Ikean vieressä, Skopunkten, josta saa kolmet kengät kaksien hinnalla. Mepsukalle viime syksynä ostettiin sieltä kengät syksyyn/talveen ja nyt tehtiin sama juttu. Tuli kyllä kertaheitolla kenkiä pitkäksi aikaa. Mun kenkämalli vain karkasi pöydän alle...



lauantai 10. syyskuuta 2011

Ajatuksia ja kuvia

Viikko ollaan täällä Norjan maisemissa nyt nautittu. Aika on mennyt hitaasti ja nopeasti. Lapset ovat olleet kuin kotonaan, joten heidän sopeutumisessa ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa. Omat ajatukset ovat seilanneet, mutta koko ajan pohjalla on ollut positiivinen käsitys Norjasta. Olen koko ajan työstänyt tänne muuttoa ja jotenkin jo alkanut itseäni tänne sopeuttamaan asumismielessä. Yrittänyt kovasti poimia norjankieltä ja puhua rohkeasti ihmisille taidoilla, jotka minulla on. Enempään en pysty. Olen saanut positiivisia kokemuksia norjan kielellä käydyistä keskusteluista kaupassa ja satamassa, mutta tiedän puhuneeni norjan sijaan täydellistä norjaruotsia. Tullut ymmärretyksi ja ymmärtänyt. Huomaan myös käyttäväni norjaa lapsille puhuessani enemmän. Taustalla on halu kehittyä kielen käytössä ja heille on helpoin jutella, vieläpä kun Meea hyvin ymmärtää. Kuitenkin tämä voi tehdä hallaa lasten kaksikielisyydelle jatkossa, jos jatkaisin samaan tyyliin. Jos jollakin on suositella kirjallisuutta lasten kaksikielisyydestä, niin otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Eilen olimme mieheni siskon perheen luona syömässä päivällistä.






Taivas, vuoret ja meri värjäityivät punavioleteiksi illan tullen.






Täältä Blokkenilta näkee hyvin Sortlandin keskustan, mutta sinne on kuitenkin reilut 20km ajomatkaa ja tie todella kapea ja mutkikas.



Illan tullen




Tänään mieheni on töissä jälleen iltaan asti, mutta huomenna pitää vapaapäivän, jotta minä pääsen vähän ilman lapsia liikkumaan. Sunnuntaisin Norjassa ei ole mikään kauppa auki (heti shoppailu mielessä), mutta sääennusteissa on luvattu aurinkoa, joten kamera kainaloon ja luontoon.
Säästä puheen ollen, keskiviikoksi on luvattu tänne myrsky, Katja. Olen vähän peloissani, koska jo alkuviikosta tuuli oli niin kova, että nurkissa ulisi ja tuuli tuntui talossa. Täällä päin ei ole ihmeellistä, jos tuuli repii kattoja tai kokonaisia taloja ajoittain... No tämä talo on seissyt tässä yli sata vuotta, joten tuskin mikään pikkumyrsky sitä kaataa :)

Loppuun vielä hienoja kuvia Sigerfjordista, joka on kylä Blokkenin ja Sortlandin välissä (myös osa Sortlandin kuntaa). Kuvat on osoitteesta www.panoramio.com ja ne on ottanut Krister Aavik. Tähän kun sitten joskus pääsisi kuvien valotuksen ja sommittelun suhteen...

Summer night in Vesterålen. North Norway

Early fall colors in Sigerfjord. North Norway

In the magical kingdom of the midnight sun in northern Norway "Vesterålen"

Midnight Sun's magic in Vesterålen, Northern Norway